HÄMEENLINNAN TIIBETTILÄISTEN HISTORIA

Alkuvuodesta 1982 perustettiin kerho, jonka nimeksi tuli Hämeenlinnan Tiibettiläiskerho.
Idean alkuunpanijana toimi Hämeenlinnalainen Marja Hirvonen (nyk. Valminen). Marjan auttoi lkuun Vantaalla asuva ulkomuototuomari Tuula Plathan (kennel Karamain).
Muut perustajajäsenet olivat niin ikään Hämeenlinnasta: Arja Markus, Mirjam Merinen ja Raija Kuningas.

1982 - 1983
Pidettiin useita kerhoiltoja, joista saatiin useita innokkaita vetäjiä mm. Arja Kivi, Heli Kuru,
Kaija Heino. Iltojen ohjelmistossa oli mm. koiran hoitoa, lhasa apson & shih tzun
eroavaisuuksista, tipsun rakenteesta, filmiesityksiä. Myös näyttely-, ja toko -koulutusta
pyrittiin järjestämään pari kertaa viikossa. Vietettiin ensimmäiset kesäpäivät ja pikkujoulut.

1984 - 1985
Jäsenmäärät olivat nousussa, joten vuonna 1984 kutsuttiin Harri Kovaljeff ja Ella Karttimo-
Hänninen esitelmöijiksi kerhoiltoihin. Vuonna 1985 järjestettiin kesäpäivät, missä tuomarina
toimi Sakari Malin ja syyspäivien tuomarina Harri Kovaljeff. Vuonna 1985 kerhoiltojen aiheet äsittelivät lähinnä seuraavana vuonna järjestettävää tiibetinspanieleiden erikoisnäyttelyä.

1986 - 1987
Keväällä 1986 vieraina olivat Tuula Plathan ja Monica Busi.
Kerhoiltojen aiheena oli tiibetinterrierin turkin hoito, pentujen teettäminen ja historia.
Suunniteltu tiibetinspanieleiden erikoisnäyttely järjestettiin 22.09.1986 Idänpään torpalla.
Ilmoittautuneita tipsuja oli mukana kaiken kaikkiaan 77 (silloinen ennätysmäärä).

Kevät 1987 toi vieraaksi Jukka Kuusisto (kennel Lecibsin). Hän kertoi tipsun turkin hoidosta,
ruokinnasta, pentujen teettämisestä ja yleisimmistä sairauksista.
Kesäpäivät järjestettiin, tuomarina toimi Anna-Liisa Paasio, jonka tarkastettavaksi tuotiin 27
koiraa. Syyspäivillä oli mukana ensimmäisen kerran match show.
Ensimmäisen kerran palkittiin kerhon Tiibettiläinen -kiertopalkinnolla, jonka olivat lahjoittaneet aimo ja Kaija Heino.
Kerho alkoi julkaista omaa lehteä, ja ensimmäinen numero ilmestyi jouluna 1987.

1988 -1989
Kesällä 1988 järjestettiin Suomen Tiibettiläisten kesäpäivät.
Jalostustarkastajana tipsuilla toimi Anna-Liisa Paasio (kennel Millan) ja tiibetinterriereillä Minna Carlsson.
Oli mahdollisuus myös viedä koira silmä- ja polvitarkastukseen. Mukana oli yli 200 ihmistä
koirineen.

26.02.1989 järjestettiin Hämeenlinnan ammattikoululla Suomen Tiibettiläisten Päänäyttely
neljälle rodulle. Mukaan ilmoittautui 193 koiraa, joista kaukaisin oli Saksasta.
Keväällä 1989 kerhoillan päävieras ell. Heikki Sirkkola kertoi koiran loisista, madottamisesta ja koiran rakenteesta.
Kennelit Sengomar ja Dorjon lahjoittivat uuden kiertopokaalin uuteen kilpailuun, johon saivat osallistua vain EI tiibettiläiset rodut.

1990 - 1991
kertasimme rotumääritelmiä tipsusta, apsosta ja tibbestä.
Vuonna 1990 alkoi kerholehti ilmestyä kaksi kertaa vuodessa, ja jäsenmäärä oli lähes sata.
Kerholehti sai nykyisen nimen HaukkuPaukku Heidi Linnakaaren ehdotuksesta.
Keväällä 1991 Marja Valminen ja Johanna Toukonen (ent. Naapuri, kennel Dorjon) puhuivat
koiran synnytyksestä ja pentujen rekisteröinnistä.
Toukokuussa järjestimme match shown, johon osallistui lähes 80 koiraa. Tuomareina toimivat jouko Ushanow ja Harri Kovaljeff.
Arja Kivi toimi Suomen Tiibettiläisten hallituksessa ja Tiibetinspanielit -lehden
julkaisutoimikunnassa.

1992 -1993
Ensimmäiset kymmenen vuotta ovat menneet nopeasti. Jäsenten koiratietoisuus on
lisääntynyt, on käyty kursseja, opiskeltu kehäsihteeriksi. Pätevöityneitä ovat Arja Kivi, Pia
Kantola, Virpi Kosola ja Johanna Toukonen. On osallistuttu myös rotuyhdistysten toimintaan
jne.
Kennel Asweenaz (om. Heli Kuru) ja Arja Kivi lahjoittivat uuden kiertopokaalin Vuoden
Tiibettiläinen -kilpailuun, sillä edellisen sai omakseen kolmella kiinnityksellä Raili Jokisen
tiibetinterrieri.
Kesäpäivät järjestettiin jalostustarkastusten kera. Arvostelijan totuttuun tapaan Anna-Liisa
Paasio. Koiria oli ilmoitettu 25 kpl. Samalla Anna-Liisa toimi match shown tuomarina.
Syyspäivät järjestettiin Tervakoskella. Mukana menossa olivat Keijo Latomäki (kennel
Sinimetsä) ja Sampo Miettinen match show -kehässä.
Huhtikuisessa kerhoillassa pidettiin lyhyt tiivistelmä kasvattajakurssin aineistosta (kasvattajan vastuu, perusteet ja näyttelyt). Kasvattajapaneelin vieraiksi saapui Eeva Resko (kennel Daragoj) ja Katariina Anttila ja omasta kerhostamme Marja Valminen.

1994 -1995
Kerho oli Janakkalan kunnan nuorisotoimen järjestämässä tapahtumassa Turengissa, jonka
aiheena oli "lemmikkieläimet harrasteena".
07.02.1994 järjestettiin Suomen Tiibettiläiset ry:n erikoisnäyttely jälleen neljälle rodulle. Koiria oli mukana jälleen kiitettävästi n. 160.
Kerholehdet päätettiin jakaa tiibettiläisrotujen puheenjohtajille aina sen ilmestymisen jälkeen.
Vuonna 1995 lehti ilmestyi poikkeuksellisesti kolme kertaa.
Elokuussa 1995 järjestettiin kesäpäivät, jossa mm. match show, jalostustarkastuskerhon
apsoille, tipsuille ja tibbeille. Tarkastuksen suoritti Eeva Resko. Paikalla oli n. 60 koiraa.
Joulukuussa 1995 pikkujoulua vietettiin Hämeen linnan ravintolassa 26 jäsenen voimalla
syöden jouluruokia ja kilpaillen väliajoilla.

1996
Kesäkuussa 1996 vietettiin jälleen kesäpäiviä. Tällä kertaa mukaan oli tullut Schipperke -
alajaosto.
Joulukuussa 1996 ilmestyy kerholehti ja toistaiseksi viimeinen kerhoilta pidetään tammikuussa.

1997, jolloin palkitaan Vuoden Tiibettiläinen ja Vuoden Koira 1996.
Kerhomme on ollut pieni mutta pippurinen. Ehkä tapaamme vielä näissä merkeissä, mutta toimintaan tarvitaan silloin enemmän Teitä & Meitä ja tietysti koiria!
Siihen asti - Au revoir!!

KUVIA TAPAHTUMISTA -tulee myöhemmin-

* Kuvat otettu Aulangon Heikkilässä, jossa oli samalla Tiibetinterriereiden jalostustarkastus
*Kuva otettu Marjan kotipihalla eräiden syyspäivien vieton yhteydessä.
* Kuvassa match shown nuorin ja vanhin, eli coton de tulear "Hani" ja tiibetinspanieli "Sunny".
Syyspäiviä vieteltiin Tervakosken Tietyssä vuonna 1992.

Seuraava kirjoitus on ollut HaukkuPaukku -lehdessä 18/1996 Pj:n kirjoitus samaisessa
lehdessä.

”Hämeenlinnan Tiibettiläiset -kerho lopetti melkein 15 -vuotisen toimintansa.”
HÄMEENLINNAN TIIBETTILÄISET 15 VUOTTA VAAN EI SUOTTA !
Hämeenlinnan Seudun Tiibettiläiset kerho on tullut tiensä päähän. Mutta ennen kuin
sammutamme kerhon "elämän liekin", kerron miksi meille on käynyt näin kun nyt on:
Kerhon toimenkuva on ollut koirat ja pääasiassa tiibettiläisrodut, joita yhdistyksessämme on n. 80%. Olimme tiibettiläisten rotujen äänitorvi. Neuvoimme ja autoimme kysyvää, mutta emme muuttuneet tiibettiläisrotujen jalostukseen. Se ei ollut ns. alaamme, koska parhain tieto oli ja on edelleen rotujärjestön omissa jalostustoimikunnissa.
Kaiken virallisen toiminnan lomassa halusimme ylläpitää kerhosta mielikuvaa, joka on kodikas koira-, ja ihmisläheinen yhdistys. Enemmän iloa ja hyvää mieltä luova kuin asiapitoista joskus kuivaakin "purtavaa". Valttimme kerhon toiminnassa on ollut ehdottomasti rehtiys ja puolueettomuus. Hallitus on toiminut koko sydämellään ja tarpeen vaatiessa avannut oman lompakon antaakseen ei ottaakseen.

Viralliset jalostustarkastukset ja erikoisnäyttelyt ovat nyt taakese jäänyttä elämää. Nämä
tapahtumat palvelivat koko Suomen tiibettiläisrotuja. Viimeisin erikoisnäyttely
tiibettiläisroduille oli vain pari vuotta sitten 12.2.1994 Hämeenkaaressa, sekä jalostustarkastus samoille roduille oli kesällä 1995. Kerhomme oli aktiivinen ja näkyvä. Ikävä kyllä ne joiden olisi pitänyt nähdä eivät nähneet yhtään mitään...

Ensimmäinen naula kerhon arkkuun lyötiin, kun Arja Kivi jätti vuonna 1992 yhdyshenkilön
tehtävät kerhomme ja Suomen Tiibettiläiset ry:n välillä. Uuden yhdyshenkilön myötä
kerhomme lakkasi olemasta. Informointi puoleen jos toiseen katkesi totaalisesti.
Kerhon lehti jäi toimittamatta tiibettiläisille rotuyhdistyksille, toiminnastamme vaiettiin eikä
edes viralliset jalostustarkastus tapahtumat enää tavoittaneet yhdistyksiä. Me sentään
yritimme ja mielestäni onnistuimme tavoitteissamme ylläpitää hyvää tiibettiläisyyttä.
Toinen naula paukahti kun, Arja Kiven lähdön jälkeen huomasimme sen tosiasian, että lehden teko maksaa. Yhdistys kääntyi Suomen Tiibettiläisten puoleen ja he lainasivat ystävällisesti omaa kopiokonettaan. Koska emme ole virallinen rotuyhdistys, jokainen lasku on kerholle 100%:nen ja niin oli myös lainaamamme kopiokoneen käyttö. Pienen kerhon talous ei kestänyt kaksi kertaa vuodessa maksettavaa lehden painokustannuksia, kun kerta maksu oli 600 - 800 markan luokkaa. Hallitus oppi, että talkoohenki on eilistä ja tämän päivän sana on "se maksaa sen ja sen verran".

Niinpä niin eilinen on mennyttä ja elämä jatkuu. On kiitosten aika:
Lämmin kiitos Arja Kivelle. Toimintasi oli pyyteetöntä ja olit aina iloisesti mukana kaikessa
antamalla parhaan panoksesi. Jopa 100 mk:n joka vuotisen yhdyshenkilöavustuksen laitoit
kerhon tilille. Teit HaukkuPaukku -lehteä kuluitta, autoit postituksessa ja ennen kaikkea
muistutit säännöllisesti rotuyhdistyksille "hei mekin ollaan olemassa". Kissamaailma on saanut riveihinsä upean ja uutteran ihmisen. Kiitos Arja!

Hallituksen jäseniä kuin myös kerholaisia kiitän yksinkertaisesti siitä, että olette jokainen
omalla tavallanne mahdollistaneet kerhon jatkuvuuden aina tähän päivään asti. Me ja Te kaikki yhdessä saimme aikaan hyvin eläväisen ja hauskankin kerhon. Kauneimmat kiitokset Kaikille!
Kiitokset kuuluvat myös Teille hyvät tiibettiläiset rotuyhdistykset. Ennen "unohdusta" teimme ienoa yhteistyötä!

Ennen kaikkea kiitän HaukkuPaukku -lehden sponsoreita. Kiitän rotuyhdistyksiä ja firmoja
rahallisesta tuesta. Teidän ansiosta saimme viimeisen HaukkuPaukun jakoon.
Viimeiset kiitokset kirjoitan erityisellä lämmöllä:
Hml:n Seudun Tiibettiläiset kerhon äiti Marja Valminen on tehnyt sen, mihin ei moni ihminen
pysty! Hän ei vain perustanut tätä yhdistystä, vaan hän motivoi ja innosti omalla panoksellaan meitä kaikkia. Hänen oppinsa koiraharrastuksessa oli ja on edelleen avoimuus ja ikeudenmukaisuus kaikkia kerholaisia kohtaan. Hänen "vanavedessä" oli helppo oppia lisää ja uskon, että pelkästään hallituksen jäsenet oppivat paljon koiramaailmasta. Marja ei tietojaan pantannut, päinvastoin hän oli tässäkin suhteessa aina vain antava osapuoli.
Paljon olisi sanottavaa, mutta tiedän, että jokainen joka on Marjan apua koirapuolella
tarvinnut, on sitä tavalla tai toisella saanut. Niin sain aikoinaan minäkin, kun olin ihan "vihreä" tipsun omistaja. Sain muuten samalla uuden sydänystävän.

Kiitos Marja, että otit minutkin siipiesi suojaan!

Muistakaa hyvät kerholaiset, että kerhon arkkuun ei ole vielä lyöty sitä viimeistä naulaa!
Toiminta saattaa herätä henkiin, kun meitä ja teitä aktiivisia ja rehtejä koiraihmisiä on
riittävästi ja tietysti koiraharrastustamme tukevia rotuyhdistyksiä. Ja ainahan voitte soittaa
Marja Valmiselle, koska hän jos kuka tietää, mitä kerholle tänä päivänä kuuluu!
Omasta puolestani kiitän Teitä Hyvät Ystävät, että kestitte minua, toisinaan melko ärhäkkääkin Johannaa. Vuodet 1991 - 1996 ovat olleet antoisaa aikaa ja olen nauttinut luottamuksestanne uunnattomasti ilman suosikkeja. Koska Te Kaikki ja koiranne yhdessä olette ehdottomia uosikkejani! YVÄÄ HUOMISTA KAIKILLE!
Ystävällisesti Teidän Puheenjohtajanne Johanna Toukonen (ent. naapuri)
(Kirjoitus julkaistu HaukkuPaukku -lehdessä 18/1996)
HÄMEENLINNAN TIIBETTILÄISTEN KERHOLEHDEN

HISTORIA
Ensimmäinen lehti ilmestyi jouluna 1987.
Päälikannen kuvan oli piirtänyt Ilona Hirvonen ja lehden nimi oli yksinkertaisesti Hämeenlinnan iibettiläisten Kerhon kerholehti.
Lehden koko oli pienempi, A5, ja sivuja oli noin 20. Sisältö oli melko lailla samaa kuin nyt.
Takakannen oli piirtänyt Susanna Hirvonen.
Kerholehti nro 2 ilmestyi seuraavan vuoden jouluna 1988.
Etukannen oli piirtänyt Heidi Uusimäki ja takakannen Janne Uusimäki.
Koko muuttui nykyiseksi, ja sivumäärä nousi 38:n. Tarinoita omista kokemuksista koiran
kanssa oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyään ja asiatietoa oli tullut lisää.

Vuonna 1990 ilmestyi ensimmäisen kerran 2 numeroa, kesällä ja jouluna.
Tämä vuosi oli ratkaiseva, sillä lehteä alettiin "pakertaa" ulos kaksi kertaa vuodessa.
Kesäkuun lehdessä kerrottiin uusien jäsenten nimet ensimmäisen kerran, valokuvia alkoi
esiintyä enemmän ko. vuoden tapahtumista, oli eläinlääkärin haastatteluja, kennelmainoksia ne. Ensimmäisen lehden pääsisältö oli ns. jalostusnumero, jossa käsiteltiin tiibettiläisrotujen - aitsi tiibetinmastiffien- rotumääritelmä tekstein ja kuvin.
Päälikannen kuvan piirtäjänä toimi tällä kertaa Kalle Naapuri ja takakannen Johanna Lahtinen.
Perinteisen joululehden takakannen piirtäjänä toimi Minna Lahtinen.

Vuonna 1991 järjestettiin kilpailu, jossa jäsenet saivat keksiä uuden nimen kerholehdelle.
Heidi Linnakaaren ehdotuksesta lehti sai nykyisen nimen: HaukkuPaukku. Se valittiin kaikkiaan
49 nimen joukosta voittajaksi.
Lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin Heli Kuru, ja siinä "työssä" Heli toimi vuoteen 993.
Ensimmäisen lehden kansikuvan piirsi Johanna Lahtinen ja takakannen Anu Lahtinen.
Toisen Jenni Lehto, takakansi oli mainoksen peitossa.

Vuonna 1992 lehdessä kerrottiin kerhon perustamishistoriasta. Kansikuvia alettiin etsiä koiraaiheisista
korteista, kuin joulukilpailujen voittajapiirroksistakin.
Vuonna 1993 ensimmäisen lehden etukannen oli piirtänyt "Tane". Nimimerkin alta paljastuu
Tanja Kalkkila. Lehdessä aloitettiin hallituksen jäsenten esittely ja siihen se sitten jäikin.
Vuonna 1994 aloitti päätoimittajan työt Virpi Kosola, joka hoiti vuoden 1995 alkuun tätä
hommaa. Joululehden kannen oli piirtänyt Päivi Hettula.
Vuonna 1995 ilmestyi poikkeuksellisesti 3 numeroa.
Ensimmäisen päätoimittajana oli vielä Virpi. Kesäkuun lehden ilmestymisen aikaan
päätoimittajaksi tuli uusi, nuori ja uskalias Piia Ruoho.
Vuonna 1996 lehti ilmestyi normaalisti, eli 2 kertaa vuodessa. Tämä numero (18/96) on
viimeinen "työnäyte" Piialta, joka on edistynyt melkoisesti toimiessaan lehden päätoimittajana.
Selaillessamme vanhoja kerhon lehtiä totesimme, että se muuttui paljon vuosien aikana, oli
asiaa jota tarvitaan, kertomuksia, kilpailuja, kuvia ym. ym. Mutta sisältö ylipäätään ottaen
erittäin hyvää ja hyvin tehtyä.
Kiitokset kaikille, jotka toimittivat lehteen juttujaan, kuvia ym. materiaalia.

Lehden toimituksen puolesta
Tiina Hirvonen